Siirry pääsisältöön

Radiomastot 90 vuotta - seuraa livenä Twitterissä!

TIIA TIAINEN, näyttelypäällikkö

Lahden radiomastoja alettiin rakentaa tasan 90 vuotta sitten. Urakka alkoi 14. syyskuuta 1927 pystyttämällä ensimmäinen apumastoa, jonka avulla varsinaisia mastoristikoita alettiin nostaa pystyyn. Jo syyskuun alussa oli asemarakennuksen rakentaminen lähtenyt hyvin käyntiin. Valmistelevia töitä oli tehty etukäteen - mäen laella oli suoritettu puuston kaatamista sekä kivien poistamista mastojen alta. Rakennustyömaata oli valvomassa asemapäällikkö Erkki A. Liuksiala. Hän muistelee tuolloin päivätyssä päiväkirjamerkinnässään: ”Vaikka vastustakin oli, tuntuu urakka herättävän kiinnostustakin kaupunkilaisten kesken”.

Asemapäällikkö Erkki A. Liuksiala kuvassa keskellä. Kuva: Lahden
kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Mastojen pystytystyötä Lahden Selänmäelle tuli valvomaan saksalaiset herrat Frans Trojan ja Paul Nicolai. Vaikka työnjohto oli ulkomaalaista, mastomiehiksi pestautui vain suomalaisia miehiä. Työmaa kiinnosti laajalti, tosin osa kääntyi jo aseman porteilta takaisin kuultuaan työmaan jatkuvan 150 metrin korkeuteen. Syksyn edetessä 1927 Liuksialan päiväkirjasta käy ilmi kuinka aamu- ja iltapäivät hyytävine lämpötiloineen sekä räntäsateineen olivat välillä mahdottomia mastojen rakentamiseen. ”On mennyt sisähommiksi viime päivät”, toteaa Liuksiala lakonisesti päiväkirjassaan kun talvi tekee tuloaan ja estää mastotyöt.  Hämmästyttävää kuitenkin on, että nämä kaksi aikanaan Suomen korkeimmat rakennelmat saatiin valmiiksi vain kolmen kuukauden aikana. Sumun hälvetessä aamulla 26.11.1927 lahtelaiset näkevät mastot valmiina.

Läntisen radiomaston pystyttäminen alkamassa. Kuva: Lahden
kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Majesteetilliset mastot olivat 150 metriä korkeina rakennelmina suuri muutos Lahden kaupungin silhuettiin. Niihin tarvitut 120 tonnin painoiset teräselementit tilattiin saksalaiselta Lehmann & Co:lta. Lähetinkoneisto tilattiin Telefunkenin tehtaalta. Elementit tuotiin Suomeen laivalla, Lahteen ne saapuivat rautateitse. Viimeinen matka Selänmäelle, nykyiselle Radiomäelle, mastojen pystytyspaikalle tapahtui suurin osin hevospelillä, sillä tuon ajan kuorma-autot eivät jaksaneet viedä rautalasteja mäkeä ylös. Koska työmaa oli hyvin erikoislaatuinen muihin aikalaisiinsa verrattuna Suomessa, sattui työssä monenlaisia hankaluuksia. Näihin sattumuksiin ja aikamatkalle 90 vuoden taakse pääsee Radio- ja tv-museo Mastolan kokoelmissa olevan asemapäällikön Liuksialan päiväkirjan avulla. Päiväkirjan merkintöjä sekä siihen liittyviä valokuvia on poimittu Twitteriin kaiken kansan nähtäviksi ja iloksi. Seuraa radiomastojen rakentumista päivä päivältä – 90 vuotta sitten!

twitter.com/radiomastot

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lahden kylän koulu - koulupojista taiteilijoihin

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Lahden kylän ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1871. Koulu oli yksityinen, yksi Lahden kartanon isännän August Fellmanin monista kansansivistyshankkeista. Kaksi vuotta myöhemmin koulu sai oman rakennuksen, ja se kunnallistettiin. Uusi koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien äärelle, pienelle mäennyppylälle, männikön suojaan. Paikka oli ihanteellinen koulurakennukselle: se oli hyväkuntoisen tien äärellä, tuulilta suojassa. Fellman antoi koululle tontin, ja talolliset velvoitettiin pystyttämään se päivätöinään lahjoittamistaan peruskivistä ja hirsistä. Koulupihaan tehtiin myös ulkorakennus opettajien lehmiä varten sekä käymälät, liiterit ja aitta.   Lahden kylässä oli näihin aikoihin vajaat 900 asukasta. He eivät olleet aluksi järin innostuneita uudesta opinahjosta, sillä koulunkäynnin arveltiin olevan haitaksi uskonnonharjoitukselle. Fellman houkutteli vanhempia lähettämään jälkikasvu kouluun lupaamalla puoli tynnyriä rukiita yhdestä, kaksi

Kesäisiä päiviä Jalkarannassa – Ainolan historiaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Herrasväen kesänviettotavat alkoivat muuttua kaupungistumisen myötä. Suomalaisen maalaismaiseman kauneus avautui uudella tavalla. Höyrylaivat kuljettivat väkeä suvisiin maisemiin, ja rautatieverkon laajetessa junakyydilläkin oli mahdollista päästä vilpeiden vesien äärelle. 1800-luvun loppupuolella rannoille alkoi nousta porvariston huviloita, joihin talous palvelijoineen kaikkineen siirrettiin yleensä koko kesän ajaksi. Lahden seudun ensimmäisiä huviloita oli apteekkari Aron Grönmarkin Jalkarantaan rakennuttama Merilä. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1901. Talon takan piirsi taiteilija Akseli Gallen-Kallela, joskin tieto on epävarma. Eliel Saarisen suunnittelema Merilä vuonna 1904 lähetetyssä postikortissa. Kuva Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto. Suomalaismielinen Grönmark halusi huvilansa suunnittelijaksi suomalaisuuden manifestiksi vuonna 1900 nousseen Pariisin maailmannäyttelypaviljongin arkkitehdin. Mer

Kasvun aika - lahtelaista kouluhistoriaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Nykyisen Lahden alueen kouluhistoria alkaa kolmesta 1870-luvulla perustetusta yksityisestä koulusta, Koiskalan kartanon, Lahden kartanon ja Seestan kartanon kouluista. Vuonna 1881 perustettiin vielä Mytäjäisten varikolle ruotsin- ja suomenkielinen koulu rautatieläisten lapsia varten. Kartanoiden ja patruunoiden yksityiset koulut olivat Suomessa yleisiä, mutta se, että mikään alueemme kouluista ei ollut yhteiskunnan hanke, oli tuiki harvinaista. Lahden kartanon isännän August Fellmanin perustama koulu kunnallistettiin ja se sai oman koulutalon vuonna 1873. Koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien varrelle, männikköiselle mäennyppylälle. Jo vuoden 1866 kansakouluasetuksista lähtien esivalta oli kaitsenut paitsi opetusta myös koulurakennuksia, niiden sijoitusta ja rakentamistapaa. Fellmanin lahjoittama tontti ja rakennus täyttivät määräykset: koulu näkyi kauas, mutta oli tuulten ulottumattomissa, hyväkuntoisen tien varrella, ja sen ympäristössä oli rii