Siirry pääsisältöön

Lahden kylän koulu - koulupojista taiteilijoihin

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija

Lahden kylän ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1871. Koulu oli yksityinen, yksi Lahden kartanon isännän August Fellmanin monista kansansivistyshankkeista. Kaksi vuotta myöhemmin koulu sai oman rakennuksen, ja se kunnallistettiin.

Uusi koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien äärelle, pienelle mäennyppylälle, männikön suojaan. Paikka oli ihanteellinen koulurakennukselle: se oli hyväkuntoisen tien äärellä, tuulilta suojassa. Fellman antoi koululle tontin, ja talolliset velvoitettiin pystyttämään se päivätöinään lahjoittamistaan peruskivistä ja hirsistä. Koulupihaan tehtiin myös ulkorakennus opettajien lehmiä varten sekä käymälät, liiterit ja aitta.  

Lahden kylässä oli näihin aikoihin vajaat 900 asukasta. He eivät olleet aluksi järin innostuneita uudesta opinahjosta, sillä koulunkäynnin arveltiin olevan haitaksi uskonnonharjoitukselle. Fellman houkutteli vanhempia lähettämään jälkikasvu kouluun lupaamalla puoli tynnyriä rukiita yhdestä, kaksi tynnyriä kahdesta lapsesta. Koulun suosio kasvoikin nopeasti, ja 1800-luvun lopulla sisään saatettiin ottaa enää vain noin puolet halukkaista.

Lahden kylän koulun oppilaat ryhmäkuvassa 1900-luvun alussa, miesopettaja
J. Partanen. Kuva Atelier Lumiere/Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Koulussa oli aluksi 31 oppilasta, kaikki poikia. Pian myös tytöt pääsivät oppiin. Pojista käytettiin koulussa sukunimiä, tytöistä etunimiä. Koulun tunnetuin oppilas lienee ollut Juho Kusti Paasikivi, tuolloin vielä Johan Gustaf Hellstén. Nimi ilmenee koulun asiakirjoista ensi kertaa 15.10.1877, jolloin hän oli ollut poissa koulusta. Oppilas Hellstén osoitti erityistä lahjakkuutta matematiikassa.

Koulun ensimmäinen opettaja oli Juho Silvonen, jolla oli asianmukainen koulutuskin: hän oli käynyt seminaarin. Itse keisari päätti opettajan palkasta: se oli oleva 600 markkaa sekä vapaa asunto, lämpö ja valo. Opettaja asui ajan tapaan koulutalossa. Miesopettajille varattiin isommat asunnot kuin naisopettajille, koska heidän oletettiin olevan naimisissa toisin kuin naisten.

Koulutalossa oli kaksi kerrosta, joista alempi oli opetuskäytössä, ylempi opettajan asuntona. Yläkertaa ei saanut palomääräysten mukaan käyttää opetustarkoitukseen. Koulussa oli alun perin yksi luokkahuone, ja se kävikin ajan mittaan ahtaaksi. Vuonna 1902 rakennusta laajennettiin. Joitakin vuosia myöhemmin tehtiin erillinen lisärakennus, johon sijoitettiin opettajien asunnot, veistoluokka, sauna ja pesutupa, jonka padassa keitettiin ruoka. Oppilaat aterioitsivat höyläpenkeillä. Koululle anottiin myös valopistettä, koska koulua käytiin myös iltavuorossa, mutta pyyntö evättiin. Sähköt saatiin vuonna 1917.

Lahden kylän koulu 1950-luvulla, etualalla Hollolankatu.
 Kuva Valokuvausliike Erkki Halme/Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Kansakoulu siirrettiin uuteen Läntiseen kouluun, nykyiseen Länsiharjun kouluun vuonna 1932, ja Lahden kylän kouluun muutti työväenopisto. Sodan aikana rakennuksessa majoitettiin sotilaita ja siirtoväkeä. Jonkin aikaa talossa toimi myös Lahden teknillinen koulu. Vuonna 1954 rakennuksessa aloitti lastentarha, ja vuonna 1980 se osoitettiin kaupunginmuseon varasto- ja konservointitiloiksi. Seuraavan vuosikymmenen alussa se kunnostettiin taiteilijoiden asuin- ja työskentelytiloiksi.

Entinen kylän koulu toimii nykyään taiteilijoiden asuin- ja työskentelytilana.
Kuva Tiina Rekola/Lahden museot.

Lahden kylän koulu on seissyt paikallaan pienellä männikköisellä mäellään lähes puolitoista vuosisataa. Moni lahtelainen lienee havainnut tämän pikku talon Hollolankadun mutkassa, mutta kivikaupungin keskellä pieni talo ei herätä suurta huomiota. Rakennuksella on kuitenkin tärkeä historia: se on keskusta-alueen vanhin rakennus ja ainoa kyläajalta säilynyt talo. Se on myös vanhin julkinen rakennuksemme.  

Kommentit

  1. Yritän etsiä Lahden koulutushistoriasta mainintaa miesopettajien koulusta, joka sijaitsi Möysän rannassa rakennuksessa joka myöhemmin siirtyi museolle. Isäni opetti siellä v. 1954, ja jatkoi opetusta uudessa koulurakennuksessa Lahden kotiteollisuusopettaja opistossa. Minulla on ainakin yksi kuva rannan koulun oppilaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, Lahden Maamieskäsityökoulu, myöhemmin mieskotiteollisuusopisto, perustettiin vuonna 1899. Koulu sai vuonna 1927 rakennuksen Möysän rantaan. Koulussa oli kolme osastoa, maalaus- ja verhoiluosasto, puutyö- ja metalliosasto ja moottoriosasto. Koulussa opetti myös maalarimestari Armas Lyytikäinen ja hänen maalaamasta Rajasen mainoksesta voi lukea tämän blogin lokakuun 2017 julkaisusta.

      Koulu lakkautettiin vuonna 1954 ja rakennus siirtyi museon käyttöön, ensin näyttelytilaksi ja myöhemmin varastoksi, nykyään rakennus ei ole enää museon käytössä. Koulusta löytyy lyhyesti tietoa teoksesta Halila, Aimo 1958. Lahden historia s. 403-404 ja rakennuksesta Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista –kirjasta (toim. Riitta Niskanen, Paimela 2000). Toivottavasti näistä tiedoista on hyötyä sinulle.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kesäisiä päiviä Jalkarannassa – Ainolan historiaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Herrasväen kesänviettotavat alkoivat muuttua kaupungistumisen myötä. Suomalaisen maalaismaiseman kauneus avautui uudella tavalla. Höyrylaivat kuljettivat väkeä suvisiin maisemiin, ja rautatieverkon laajetessa junakyydilläkin oli mahdollista päästä vilpeiden vesien äärelle. 1800-luvun loppupuolella rannoille alkoi nousta porvariston huviloita, joihin talous palvelijoineen kaikkineen siirrettiin yleensä koko kesän ajaksi. Lahden seudun ensimmäisiä huviloita oli apteekkari Aron Grönmarkin Jalkarantaan rakennuttama Merilä. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1901. Talon takan piirsi taiteilija Akseli Gallen-Kallela, joskin tieto on epävarma. Eliel Saarisen suunnittelema Merilä vuonna 1904 lähetetyssä postikortissa. Kuva Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto. Suomalaismielinen Grönmark halusi huvilansa suunnittelijaksi suomalaisuuden manifestiksi vuonna 1900 nousseen Pariisin maailmannäyttelypaviljongin arkkitehdin. Mer

Kasvun aika - lahtelaista kouluhistoriaa

RIITTA NISKANEN, rakennustutkija Nykyisen Lahden alueen kouluhistoria alkaa kolmesta 1870-luvulla perustetusta yksityisestä koulusta, Koiskalan kartanon, Lahden kartanon ja Seestan kartanon kouluista. Vuonna 1881 perustettiin vielä Mytäjäisten varikolle ruotsin- ja suomenkielinen koulu rautatieläisten lapsia varten. Kartanoiden ja patruunoiden yksityiset koulut olivat Suomessa yleisiä, mutta se, että mikään alueemme kouluista ei ollut yhteiskunnan hanke, oli tuiki harvinaista. Lahden kartanon isännän August Fellmanin perustama koulu kunnallistettiin ja se sai oman koulutalon vuonna 1873. Koulu rakennettiin Ylisen Viipurintien varrelle, männikköiselle mäennyppylälle. Jo vuoden 1866 kansakouluasetuksista lähtien esivalta oli kaitsenut paitsi opetusta myös koulurakennuksia, niiden sijoitusta ja rakentamistapaa. Fellmanin lahjoittama tontti ja rakennus täyttivät määräykset: koulu näkyi kauas, mutta oli tuulten ulottumattomissa, hyväkuntoisen tien varrella, ja sen ympäristössä oli rii